EURUSD - Euro Yhdysvaltain Dollari Kannustamme sinua kirjoittamaan kommentteja paumlaumlstaumlksesi yhteyteen muiden kaumlyttaumljien kanssa, jakamaan naumlkemyksesi sekauml esittaumlmaumlaumln kysymyksiauml artikkelien kirjoittajille ja muille kaumlyttaumljille. Pitaumlaumlksemme yllauml keskustelun korkeaa tasoa, jota kaikki arvostavat ja odottavat, pidauml seuraavat kriteerit mielessauml: Rikastuta keskustelua Keskity aiheeseen ja pysy asiassa. Postita ainoastaan sellaista aineistoa, joka sur merkityksellistauml keskusteltavan aiheen kannalta. Kunnioita muita kaumlyttaumljiauml. Myoumls kielteiset mielipiteet voïdaan esittaumlauml myoumlnteisellauml ja diplomaattisella tavalla. Kaumlytauml normaalia kirjoituskieltauml. Kaumlytauml vaumllimerkkejauml sekauml isoja ja pieniauml kirjaimia. HUOMIO: roskaposti jatai myynninedistaumlmiseen tarkoitetut viestit ja linkit poistetaan kommenteista. Vaumlltauml herjaamista, kirosanoja ja kirjoittajiin tai muihin kaumlyttaumljiin kohdistuvia henkiloumlkohtaisia hyoumlkkaumlyksiauml. Ainoastaan suomenkieliset kommentit ovat sallittuja. Roskapostin laumlhettaumljaumlt ja verkkosivustoa vaumlaumlrinkaumlyttaumlvaumlt henkiloumlt poistetaan sivustolta ja heidaumln rekisteroumlitymisensauml kielletaumlaumln tulevaisuudessa Investingn harkinnan mukaan. Olen lukenut sivuston Investissement kommentointiohjeet ja hyvksyn mainitut ehdot. Haluatko varmasti poistaa tmn graafin Korvaa liiten oleva graafi uudella graafilla Odota minuutti en ennen kuin yritt kommentoida uudelleen. Kiitos kommentistasi. Huomaathan, ktm, kunnes moderaattorimme hyvksyvt ne. Siksi saattaakin kest hetken l'ennen kuin ne nkyvt verkkosivustollamme. Lek albanais Dram arménien Bugarian Lev Euro lari géorgien Islannin Kruunu Ison-Britannian Punta Kroatian Kuna Litas lituanien Makedonian Dinaari Moldovan Leu Norjan Kruunu Puolan Zloty Leu Roumain Ruotsin Kruunu serbe Dinaari Sveitsin Frangi Tanskan Kruunu Tsekin Koruna Turkin Liira Ukrainan Hryvnia Unkarin Forintti Vaihdettava markka Valkovenjn Rupla Venjn Rupla Vastuuvapaus: Fusion Media tient à vous rappeler que les données contenues dans ce site Web ne sont pas nécessairement en temps réel ni exactes. Tous les CFD (stocks, indices, contrats à terme standardisés) et les cours du Forex ne sont pas fournis par les bourses, mais plutôt par les créateurs de marché. Les prix peuvent donc ne pas être exacts et différer du prix réel du marché. Par conséquent, Fusion Media n'assume aucune responsabilité pour les pertes commerciales que vous pourriez subir en raison de l'utilisation de ces données. Fusion Media ou toute personne impliquée dans Fusion Media n'acceptera aucune responsabilité pour les pertes ou les dommages résultant de la confiance dans les informations, y compris les données, les citations, les graphiques et les signaux buysell contenus dans ce site Web. Veuillez être pleinement informé sur les risques et les coûts associés à la négociation des marchés financiers, c'est l'une des formes de placement les plus risquées possible. KANTELE IV (gt ks. Mys Soidinmusiikki XV 36: tamb-timb-tempo-drum) Suomi: truba : Puusta yms. Tehty trumpetti) gt Ks. - Inkerinmaalla kytetty (karjasoitto-) trumpetti lt trubaduuri 1100-1200-l. Ranskalainen minnelaulaja (origine obscure) lt frz. Trobar pour trouver de trover pour trouver frz. Trouva poète médiéval Eesti: truba amp torupill (skkipilli) YSS: 1203 lp. Émer (e) hamara (Lehtiranta 1989 LPR 297): gt eest. Haamer vasara gt suom. Kirveen kamara gt S. Hammer. E. marteau gt Somoi (saam. Paikannimi) gt Somonen gt Morkkuna LpK summ nuotti, svel, nenvri (Sv: somme) lpKld ummerj (ummery) Kuolan shamaanirumpu (K. Korkina - Kuola) gt Rykov kirjoitti yhteyksist sumereihin um (ven.) Hlin, meteli Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi MdE turva huuli turba torvi, putki (Horn, Rohr, Trumpete, Blashorn) Unkari: szjdoromb Maultrommel AO Visnen: Mansien kyttm nimitys munniharpusta (Maultrommel) sur: tumran tlilub (Visnen1937, 367) gt trub gt tumr - metateesi gt tambour tumran (tmran) gubnj (huuli-) m. Instrument iz ksti (luusta) gt tumranlaty soitta t: a (v. Bolttj heiluttaa, ravistaa sekoittaa) Ostj. Tumra - tomra - tuttrma - tamr - tomr poronluusta tehty huulisoïtine Vj. Tomr - tomr Trj. Tomra (pl. Tomrt) gt Russ. Domra - drum gt Kaz. Tomr, O tamra, tamra Vj.-DN tuttrma Peuran luusta tehty pitkulainen, paperinohut lastu, johon sur pitkinpin leikattu trr. Laulaja pit lastua suunsa edess nyhten rihmoista (donc rihmasta). Gt Kr. Tuttrma, - rma ernl. (Kynsin) vedell kokoon tuman (ua) avain tomt soida (suur kirkonkello) gt tumtta lukea (g. F. tmmt) A. Kanniston (1925) obin-ugrilais-tataarilainen sanasto nytt seuraavalta: Ob. ugr. Tomr (balalaikka) KM tustomr (puinen pikkuhuilu lt su su) gt LO tumran luinen soitin ostj. Tomra (id.) O tamra puhallinsoitin lt tat. Dumbra kitara - t. Balalaikkalaji, kolmikielinen Cithare gt tuw. Tumra, tmra nelikielinen sitra gt osm. Tumbur kolmikielinen mandoliini kom. Radl. Tombur Pauke gt osm. Radl. Tambur (a), tumbura kitaralaji gt ayz tamburasy munniharppu krm. Radl. Dambura kitara, balalaikka ob. ugr. Tomrti balalaikansoittaja osm. Tambury kitaransoittaja dombray dombransoittaja (banduriste) (s.200) gt somra (lasten) imusarvi (tutti). (244) gt torpiu (Kr.) Toropiu kurki (t. Joutsen - 7-kielinen soitin) torepiu (DN) - ostjakk. 9-kielinen kannel. Kurki torsbi id. (Ei kytss) lt sapal ja (kaula, niska) Venj: dmr dombra (3-4-kielinen soitin - 4-kiel. Ukraina) lt 2-kielinen dombra lt Mongolie Puola: dobosz rummunlyj Serbo-Kroatia: tambour dobo Trommel gt dab Bulbe trub trupe trupe truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque truque trubatou Mandoline lt Mandel (- forme) 1619: Mandrichen, Bandurichen (r lt mlat. Pandura, Italien bandor, Engl. Banjo Gitarre gt ks. Tabor amp OFrz tabour gt E. tabor petit tambour gt tuyau et tabor pilli ja rumpu Pers. Gt tampon kaksipinen rumpupalikka tampon töt, sulloa, tukkia gt tamper 1) sulloin, juntta, 2) peukaloida, sotkea, vrent tempera sekoittaa (Savea), laimentaa temperoida tame kesy lt Germ. Tamaz gt Germ. Zahm gt Néerlandais tam lt IE: dom - lat Lat. Domre tame, subdue timpani lt It. Timpano kettledrum lt L. tambour tympanum, E. timbre petit timbre gt timbales Irl: timbale Timpanum-tambour lt Gr. Tmpanon timbrel, kettledr. Lt tptein hitgt sym-ballo heitt yhteen gt symboli troubadour qui trouvecompose des chansons lt fr troar gt trouver compose, invent vulg. Lat. Tropre lt Lat. Tropus figure de lt Gr. Trpos tourner gt IE drbh - gazon (gazon) Sp. Turba Germe. Turb. Esp. Trabajo ty Ranska: dombra kasahi rahvapill lt Russ. Dombra dumbrak uzbekkil. Luuttu Esp. Timbre soittokello Port: tampa kansi gt tempo s gt prendre l'ottaa gt tom vrisvy Lat. Cymba vene, pursi cymbium veneenmuotoinen juoma-astia cymbalum (-i) cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo - kytettiin Kybelen ja Bakchoon palvonnassa gt symbios si: bilo zischen, pfeifen sibilus das Zischen zischend got. Swigln die Flte blasen, pfeifen cymr. Pib Pfeife mir. Foetus fistula cymr. Chwythu flare, anhelare chwib Pfeife ech. Sipati zischen heiser werden symbole raha-apu kermraha yhteen sytvn lt sym tasse soittajan ropo (14.12.96) T: timsal symboli tin henki tinnire kilist tinnitus kilin mbret. Personnel. Bret Stan mund kymr Stefenic Gaumen Roumanie: tambal (timbal) Hackbrett, Zymbal tambur Trommel timbru Stimme, Klang timbru (Bref-) Marke timbra frankieren timp 1) Zeit Musse (joutoïka) 2) Takt timpan Pauke (mus.) Timpenie Dummheit Bldsinn toba Trommel Presskopf, Schwartenmagen Karo (korttip. Ruutu) trimbita Trompete (trompe) gt tambour-trumma (n) Kreikka: kmbalon Becken gt Zymbeln sambyke. Holmos (doppeleifrmiger Ansatzstck) Dionysoskult (Bacchuskult): cymbala Becken, Handpauken gt tympana Rahmentrommeln Nebukadnesar (Gr-Yew): sabbek, abbek Gr. Sambke monikielinen kielisoitin, harppu smponjh kr. Symphna skkipilli Turc: damar suoni Tatar: tombra (tombro) Balalaika lt kas. Dumbra art Guitarre, gt tuw. Tumra, tmra vierseitige Cithare, T-etym: jak. Tmi, tmnji maltspuu mski, mahla finn. Tym kasviliima mt. Tmrk Trommel, Hts.-IM. Tmr def (-rumpu), gt AH. Dmr. Altosm. Dumru id Gt er Tmr, tmr, tmbr, tmbr rumpu osm. Tmbk soitin (lasten) rumpu, ag. Dumbak Trommel, Pauke gt osm. Dmbk. Ag. Dmblk Becken (soitinlautanen) tanbura saz - turkkilainen kielisoïtine à. Tr Schamanentrommel gt kmd. Tr. Soj. Dgr. Jak. Tr, dgr zmar à couper (vignes) à harpe sur les accords, à jouer, chanter chanson zomr (de louange ou triomphe), hymne mizmr chanson (sestyksellinen), psaume mchmr (mchmr) chasseurs net zemer song - only meodious ) Zemer instrument musical gt kle (y) zemer, klezmer musicien gt klezmer - musiikki gt Klezmer lt hepr. Kli zemer lauluinstrumentti it-Euroopan jiddishinkiel. Juutalaisten perinteinen instrumentaalimusiikki. Santr dulcimer Slowenia: schenterija Zymbal gt sintr, santr psalter (y), dulcimer (instrument à cordes) lt OF. Doucemel lt Lat. Dulce melos melange doux fr. Sentez l 'odeur. Santeria tanbr Zither gt Arab. Zamr Oboe gt Algérie-Tunis zamr, Eg. Zummar Doppelklarinette goudron tambour (cadre) gt tambourin tmbri: n (soitin) tabl tabo (u) r teib tunbu: r tanabir un instrument à cordes longues (mandol.) Tambour tunbur Langhalslaute (Alexis Chottin: Arabische Musik 1980) turumbt Western) tambour turumbta basse tambour turumbatgi tambour tabil (table) tbu: le daffdfu: f tambour durbakke (darabouka) muzammir psalm (od) ist (s) mazmur (mazmir) psaume (s) zamma: ra (zamu: r) Pipe (musical) zummrazamamr fife (kime huilu, pilli) gt zammra (zamr, urgul) pipe (musical) mizma: rmazamir oboegt abba: be (ubba: be) id. Gt zamurzawamir corne de voiture (auton nitorvi) lt muzwaj instrument à vent avec une pipe double Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi gt Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja s.1139: Samaria mrn vartiopaikka m - piilossa-oleva-silm-syd Perse: tambour tabir tambour gt. OF tabour. E. tabor petit tambour Pers gt arabe tambu: r luth gt tambour tunbu: r (tanbu: r) arabialainen luuttu (Perse, Syrie 500-l. Turkki) tombak (tunbu: k) - persialainen pikarirumpu irakil. Tabla gt tabl sha: mi - kalotine muotoinen kuparirumpu tabl tambour gt Intial. Tabla (S.-kr.-) Romaani: ambori hymen, membrane sumburi (ci) clitoris gt Sampo (h) amb couronne plaki, - nahka hamadini boîte sur l'oreille sumba pit (kuoppa), sumb, sumbura kernel sydn, siemen 7A ) GAD-GUD-GAJ-KAJ gt ks. Gusli sek 1B gudok et amp Jumala III - sanue ks. Md kajga kannel amp gajgems soida, kaikua gt. S. Geige lpE gajgedh nen kauas kantava s lpR kaigetet kaikua, soida lpN skaiget synnytt kauas kantava ni kutea, kutoa, kutia laichen Encre kuttassa kutea ly kudoda, kudu id. Ve kudoda, kutt kutea (pr. Kudib) li kudd, kud kutu gt Latv. Kude kutupaikka kudeties kutea lpLu ktt (Kld T), N a obtenu (En Ko) kutea, goo kutu syrj. Kulmini kutea, vog. Kulm, ulm kalan kutupaikka (joessa) syrj. Kojavny loiskia valaa mari koj rasva, ihra, tali, silva (Ostj koj-, uj-, oj - kutea, (IP) kojm, ojm kalan kutupaikka holl. Kuit poissons-chevreuil die Wade lit. koja jalka gt kojamo-Dieu lpN chèvre Syrj kulmini kutea wog kulm kalan kutupaikka gt ostjI koj - E uj - P oj - kutea I kojm kalan kutupaikka lpK: kuvdd (kyy-) krme (gt govvadas - rumpu) lpKuola S. Go: dda. Kutu Komi: gadj rakko (S. Blase) kns kupla kalvo dieu gt gad (gaid) Blase, Harnblase (rakko) Schwiele W. gad lt kad takapuoli, lanteet gadj: ka kyy gala 1) viiva, juova piirre 2) (Y) mng, partii (er) gt leikki (igra), olla piilosta govk Echo, Widerhall (kaiku) gudek Harmonika (gudk v. Garmnj, garmka) lt gudeka spielen gt si-gudk jouhikko . Sie, harjas Mari: gudk pilli, vihellin, torvi gudkym pu antaa nimerkki MordvaE: gaj sointuisa helesti, kaikuvasti gt ks. Kajga kannel Latv: skana héli, hl gt kaiku (a) kajahtaa s. Geige viulu est. Kajakas lokki gajgems (kajgems) kajgms enfer lauten, klingen est. Klisema, kumisema, kmama gt gajems schallen (kaikua) gt Fi. Kaiku (a). Kajahtaa gt saks Geige viulu gt gadulka - viulu gt engl. Guide opas gt Estn. Vaigne, vikne, pieni, gt, vaikenee, gt, vinminen gt, viulu, soi, haikeasti (est, haige, sairas) gala Gans (hanhi) gt Soidinmusiikki VI: 5 kajga kannel lt gajgems klisema gt kajsegems kajama klama, kaikuma kajams hineinablegen (asettaa) ausgiessen zaubern, behexen ) Kajama kajamo weberschiffchen sukkula gt kajamo surnukas gt kojamo (lohi) Unkari: gaida it-, kaakkois-euroopan skkipilli gadulka bulgarial. Jousisoitin heged viulu hegeds, heggs viulunsoittaja, viuluniekka Latv: skana héli, hl Liettua: gaids Hahn gdti singen, (peale) mngima giesm laul gt gaid (laulu) viis, meloodia (mus.) Venj: gad konna, ilki gadju: ka Kyy gt E. Dieu Jumala gt gditj sontia sotata E. gut 1) suoli, 2) canal, passage gt gdnyj kelvollinen, kyp jad myrkky gadostj 1) raato gadatj ennustaa, povata gadalka noita, ennustaja gt gadulka-guide gudtj humista soida gudovnj kumina Gudtj kumista puhaltaa, vihelt gt gudu igratj na strunnom instrumente lt gremetj gt gromgudtj soittaa gudok - viulua rimputtaa gt gudk gudtj tehtaanpilli puhaltaa gudjb gudok - viululla soittaminen gudjtsj muusikko gudk j) 1) (tehtaan) pilli, torvi vihellys, trhdys 2 ) Kolmikielinen viulu gudok venl. valkovenl. Jousisoitin Tshekki: hudba 1) musiikki 2) orkesteri gt hudebni musiikki - hudebnk muusikko zhudebnit svelt musikik jhkn Slowak: hudba Musik hudobnik Musikant Bulgarie: gadulka (gudulka, gusle) bulg. Jousisoïtine (prynnm. Gusli) Bulg. Gr. T. Gjda Sackpfeife (skkipilli) Kirgisches Chordophon kijak tsiglka vioul tsigulr viulisti gt Bulg: gudulka dieu kihlaus gt godenik sulhanen gt ks. E. dieu Gott okjvam surra, valittaa, vaikeroida kawal huilu, Hirtenflte gt Pakistan: kawwal Kroatia: gud Geigenspieler, Geiger gudalo Geigenbogen Dieu Jahres-, Festtag Jahresring (puussa) godina Jahr lt Russ. Serbo-Kroatia: gadje bagpipe gadda gudda gudda gudda guda guda gudaki Streich - (jousi-) gudalo (violon) arc, Bogen Ruotsi: kt (ktare) kiimainen gt F. kutu Holl: kuit 1) Wade, 2) Fischlaich (mti, kutu) ahd. Quiti vulva ahd. Quoden der Schritt Saksa: Geige viulu gt F. kaiku gt ks. Soidinmusiikki VIII: XIamp XIII Kter Bauernhund mkkilinen Wgerm. Kautarja Klffer (haukuskelija) lt mnd. Kten schwatzen (lrptell) gt ags. Cyta Rohrdommel kaulushaikara, E. cerf-volant Weihe (haarahaukka) saalistaja huijata, nostaa korkealle, liit isl. Kyta zanken air. Guth Stimme Lit. Gaudi heule, gudas Klage aslav. Govoriti lrmen, Russ. Gtor Rede, Serbo-Kroatia: kukati wehklagen, lamentieren Gr. (F) os Klage, ai. Gavat tnt lt idg. Gou schreien - muin. Kreikkalaisten kielisoitin gt Gitarre lt Lat. Cithara Zupfgeige (nppilyviulu) Unk. Citera sitra Engl. Goat vuohi gt Kantele II: 3A) GUSLI intestin 1) suoli lt IE gh (e) u - vers (vers le tube) gt E. fonderie, entonnoir, fusion gt E. gutter vesikouru AS. Guttas (pl.) Lt gotan à verser, 2) canal, passage Gr. Khms animalplant jus gt E. chyme yew jukapuu so. Marjakuusi lt OE w jukapuinen jousi Espagne: gaita flageroelet, hurdy-gurdy ghayta pohjoisafrikkal. Hautbois gt gaita (gallega) cornemuse, hornpipe (en particulier skkipilli baski gaita id.) Kaula me gusto (lt gustar) It. Giusto d - oikein tasaisesti, tarkasti Lat. Guttur kita (kurkku, kurkunsuu, nielu) gt E. gut 1) suoli, 2) perata, puhdistaa lt AS gotan à verser (valaa) Gr. Koit vuode koitos, (gt keimai) maata-pano Kirgisches Chordophon: kijak Arabie: qaid ketju, kahleet, raudat lt qaidni Palestine: udfaradfir ongle lt dwd luth, harpe (cithern, harppu) gitra qadme id. Indo-Ir: gth lt ga singen 7B) GUR - HUR (gt ks. Mys Soidinmusiikki VI: 5 kyl-kieli) F. kurki Kranich est. Kurg lpN guorg. MdE kargo. M kargei tung. Karav. Sumer Kurgi. Akkad. Kurk Aram. Kurkj ven. Kurlkanjo, kurjen, huuto, kurlkatj, huutaa, kurjen, tavoin, gt, slovak. Krk Hals Tsek. Krk kurkku, kaula gt Ostj. Kurk ou (kotka) gt F. kirkua est. Kirata lpK kirvata kirota Arabe. Kirk (kurk) grue pl. Kark kurk-y cigogne (kattohaikara) Est. Karata hypt hykt kimppuun (vulg.) Koinata, naïa kara looma (hrja) suguti jne. Sur viel sana, joka veisi meidt kauas muihin ajatuksiin - nimittin sana karata, joka karga - muodoissaan merkitsee itmerensuom. Kieliss tanssimista ja liittyy siten iloitteluihin. Unkari: kerget ajaa takaa (vrt. Itm. sm. Karga tanssia, karata jne.) Karelda hypiskell, hyppi gt F. karata kargama hppama pgenema sugutama lyyd. Kargaita karkeloida ringi joosta, ssta, tormata liivi karg hpata, karaté, kiirustada vadja kargata pgeneda (karata de F.) vepsa kargeita tantsida karga tanssia aun. karj. Karrata joosta hpata hullata kaduma minna issuri karada pgeneda hpata mngida tantsida mari kura jooksma krzam (kuram) juosta pyri, kieri Komi: gor 1) ni (v. Zvyk) 2) kiuas gora kova, neks gt gorzm huuto v. Krik gt gor kurkku (kaula) (v. Gorlo) gt gors ontelo, kolo v. Grmko lt grom ukkonen jylin kurka tykHenne kureg Huhn lt Russ. (Kra, kritsa kana) gt F. kurki Udm: kuregpuz kananmuna kureg Henne kyr 1) uros 2) rantajyrknne Mari: krzam (kuram) laufen (juosta) rollen (pyri, kieri) Veps. Karga tanssia gt F. karata gt E. cours kurssi kr (ksle) gusli (kanteleen tapainen soitin) Udmurtia: gur 1) mélodie, tune gt kton gur tanssilaulu sjuan gur hlaulu 2) gur uuni (four) gyr huhmar gt kurekton suru moU kr . Burj Ur Geige kalm. R id Gt kuara ni (voix) gt Liettua: garsas héli, hl, kla Slowak: hurhaj Geschrei Mansit: kr (kr, kur) Ofen gt Mari: krzam (kuram laufen (juosta) Komi: kyr 1) uros 2) rantajyrknne uon ) Sanominen (en disant), puhe sanotaan Unkari: garat kita glya haikara kan koiras, uros hr viulunpianon kieli (Saïte) Mansi: kr (kr, kur, kr T kwr) kemenceOfen lt zrj. MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm. Sjuan gur) Aulis J. Joki: Die Lehnwrter des Sajansamojedischen. SUST 103, Hki 1952: moU kr, burj. Ur Geige kalm. R id Gt kuara ni (voix) Liettua: garsas heli, hl, kla (ni laulu) kuulsus garsas son gt garsus (garsus) kuuluisa kovaninen vrt. Latv. Gars 1) vaim l gt Palestiina: arasrs cloche gars il-bb cloche de porte gt call-glas (r russe: kra, kritsa kana kurnok kananpoika kur dans, kiihko isottelu kurlkatj huutaa kurjen tavoin kurlkanje kurjenhuuto Serbo-Kroatia - Niska): korem organes internes gt korako dudumoro gorge (kurkku) korai phabajphuardi Engl: accord jnne (math.) Amp cord kieli (gut, string) lt Gr. Ou gaélique: ghairm shout Lat: gyrus piiri, ympyr, kierre (juoksupiiri) F. kurki Lat. Grus gt cornix Krhe ab (abhasia) kur Hahn gt F. kurki Roumanie: goarna Trompete gt corne Kreikka: ou (khord, khord) suoli soittimenkieli pl. Vieilles suolet Turkki: cyra turkkil pieni saz Koibal: kuryu 1) voix (golos) 2) à pleurer (krik) T: ag. Kr Stachel, Dorn ag. Gr eine Art GitarreHarfe mo. Quur kielisoitin (gt ung. Hr Saite) Mo. gt tung. Xr gusli gt T: aman hur mongolial. (Krik) Heprea: garongronot gorge (kurkku) gargeret trachée de la gorge Arabe: garid (a) à chanter, twitter, warble (Oiseau) garad, tagrd chant, chanson chanter chanter (v) (laulaa - linnuista) tair grille chanteuse (laululintu) F. pist stechen, stecken ostj. Pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme, pseudonyme. Bila gt ks. Kantele III, 7C gt (PK 7,4,95 - irtolappuja): - Pajupilli oli Vinmisen soitin Sillin hn lumosi elimet ja linnut. Komi-syrj: pis 1) pajupilli Weidenpfeife lt ven. Piskatj pfeifen, piepen, 2) ganz encore lt pikavni, pitini, pitalni lcherig werden p. ),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Hz Puola: fujarka pajupilli, paimenpilli furulja, bojtar paimenhuilu gt svirel S-Kroatia: frula flûte (svirala) fiukati pfeifen fukati id. Fuvola huilu, flageoletti flûte Ven. Fleta Gr. Flaouto Swah. Filimbl gt fvs zenekar torvisoittokunta gt E. S. Laute luuttu viola-violon fl korva (oreille) T. kulak gt Unk. Boucle d'oreille 2) kahva, kdensija gt flemle satakieli gt F. kuulla golos Russ. Piskatj (pisknutj) piipitt, vinkua ptkatj ahtaa tyteen, pistlj kultaraha, pnnnnnnnn pisljka kirjelappu pskljka. Pitlka, potlka sorapilli ptikj, pitta vietepilli gt pitlj (vanh.) Ampuma-, tuliase kivri, tykki gt E. pistil emi pistoltj pistooli Blg. Pistalt gt Nem. Pistle angl. Pistolet Muin ven. Pitala lt pitalj svirelj paimenpilli, pajupilli lt piskj piipitys, vikin lt pskatj piipitt, vinkua pistj kirjoittaa, kuvailla) pital - huilu gt pischal bergers pipe It. Pistoletto lt Lat. Fistula putki gt Saksa: pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt E. sifflet gt Germe. Khwis - sifflement sonore Sw. Vissla Dan. Hvisle hiss gt viztj vikist vinkua vizg vingunta vikin Puola: flecista huilunsoittaja lt flet huilu fujarka pajupilli, paimenpilli Tekki: pisatel kirjoittaja lt dopis kirje gt pst (tarte, psal) kirjoittaa gt zpis merkint pchat Pital (a) ddka (pilli bolg. Pitjlka (v. Svirlj) Tech. Ptala lt yl. slaav. Duda gt Lat. Fistula putki gt E. pistil emiE pistolet Germ. Pistole lt Tech. Gt Germ. Vissla Danse hvisle hiss E. chuchotement frz siffler siffler hiss lt origine sifflet piper minstrel gt vrt E. pistolet canal putki can kannu E: piston koneen mnt S-Kr: vila Fée, amie de nymphe, amant (femelle) gt vile nirauta (fourchette) vilast gabelfrmig, - artig Unkari: fuvola huilu, flageoletti fvs zenekar torvisoittokunta fl 1) korva, 2) kahva, kdensija zviduk sifflet lt zvidati pfeifen Norja: fele, A viulu Saksa: Fiedel viulu (gt Geige) Fidelitat iloisuus, vilpittmyys gt ahd fidula. Mhd videl (e). Mnd, mnl vedel (e) nnl ve (d) el, gt ags fiele. E. violon. Anord fichier. Schwed Fela. Norw Fele lt lat. Vitulari frolocken volkslat. Vitula Saiteninstrumet Fistel fistula, aukoma soit. Falsetti, piipittv, kime (kurkku) ni gt Fistelsnger falsettilaulaja gt fisteln, fistulieren laulaa kimesti l. Vrin pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt pistolet Engl: violon viulu gt E. viol (violon) viulu Prov, viula lt lat. Fides (luth) chaîne gt Weekley: E-etym. Les trois instruments des premiers ministres représentent les trois groupes linguistiques européens, L. (violon), Teut. (Harpe), Celte. (Rote). Fistula lt L. Rohrpfeife tuyau, flûte aik. Fistle mir. Fistule foetale flotte flotter, dérive (liit ohi) OE flotan lt L. fluere écoulement gt Lit. Plaukti flotteur, voile, nage gt S. fliegen Gr. Flotteur, flotteur, flotteur, flotteur, flotteur, flotteur, flotteur (rapide) Flut. Goth. Fldus Germ. Fleutan gt S. fliessen à flout flux (flouten ME) pour jouer de la flûte lt Lat. Flare à souffler E. flot d'inondation, rivière, mer, inondation Germ. Flut. Goth. Fldus gt flux flajol petit flutewhistle E. gonfler tytt kaasulla lt E. flatus suolikaasu gt inflaatio pistil emi (pestel) organe femelle d'une fleur frz. Id. Russ. Pseno millet gt E. pilon (huhmareen) survin pistolet (et) lt It. Pistoletto lt poignard pistolet Frz. Ficelle string gt E. pistolet lt Old French pestel lt Mod. L. Pistillum a pistil, pilon (survin) pistolet lettre lt O. E. Pistolet lt epistol lt L. epistola pistolet petite arme à main, lt M. Fr. Pistole (origine incertaine) Ger. Pistole, lt Arme à feu pistolet tchèque, lit. Tube, pipe lt pisteti à siffler (origine imitative, liée à Rus. Pischal shepherds pipe.) M. Frz. Pistolet une petite arme un petit poignard. Il. Pistolet, en référence à Pistoia, ville en Toscane notée pour la gunsmithing. Viole lt vielle archaïque OF, as. Violon, violon viulu gt E. violon un instrument de musique romaine lt vitula viol (5-7 cordes) lt MedL vidula, vitula amp Lat. Fide (guitare) cordes gt (les instruments des premiers ménestrels: L. fiddle - Teut. Harpe - Celt. Rote) La viola da gamba se tient entre les jambes. Violer lt L. violare pour violer, pour corrompre, pour souiller, pour brouiller lt vis, vi-force gt frz. Viol vkisinmakuu, raiskaus Gr. Ion (gt iode) sifflet couleur rose vihelt pistell gt mouillé sifflet sifflet gt siffleur. Hwistlere minstrel DE mntrier fiddler lt lat. Serviteur (animateur) gt E. attente (s) pelimanni (t) joululaulaja (t) flajol petit flutewhistle lt L. flre coup (Ks. N: o 16 luvvt) Ks. lat. Fidlia gt E. lute luuttu gt ital. Flauto flûte flutist Lat. Flo puhaltaa (coup) tuulla gt flatus puhaltaminen tuuli lt L. fluere écoulement lt IE pleud-float, nage Germ. Fleut - rapide gt leudd Pol: flecista huilunsoittaja lt flet huilu Frz. Piste jlki, polku, metstie (ni) nauha, - raita lt L. pista battu (poljettu track) lt pistus lt pinsere à livre, stamp villanella (Fr-It) une balle (jollaisia lypsjpiiat laulavat) lt vilillanello gt E. villanelle kaupunkilaislaulu Lt.-Esp. Villa lt Lat. Villa maa-asunto, - kartano villus pitk karva, takku gt villsus pitkkarvainen (maalainen orja) gt OFr viole muin. Jousisoïtine Esp. Pito pipe, sifflet, fife (r), jeu de garçons, pic, cat-call lt pitar à la pipe, souffler un sifflet gt pitoflero musicien de aucun compte violer viole violer le viol des viols violents contre nature Port. Pisto mnt (piston E.) lt lat. Pinsere beat pinso survoa Roumanie: gt viers Mélodie Weise Stimme gt ks. Verse-vrssy-virsi alto Viola, Bratsche vioara Geige Violine violon (viulu) gt r viola bertreten, verletzen Lat. Violo gewaltsam behandeln, verletzen Lat. Viola das Veilchen (Levkojeart lat. Viola orvokki) S. Viola alttoviulu gt E. violation F. violetti Italia: fiatare parler, respirer (un mot), ouvrir la bouche gt fiato souffle, ébauche (elinvoima) (pl. ) Puh. soittimet Latina: fidlia irdenes Gefss, Topf saviastia Gr. Pios 1) gt E. corps 2) S. Gebinde lt lat. Bheidh - binden gt fiscus geflochtener Korb gt bheidh - berreden vrt. S. Flut tulva gt ks. Frz flaut. E: Flûte huilu gt. Fluide flux laulun virta gt fleur S. Blume kukka Blt (h) et impeys bluten vuotaa verta Unk: ftty vihellys ftyl vihelt fides (fido) (1) usko uskomus fidlis uskollinen uskottu luotettava gt fids (2) (Darm) Saite an Musikvwerkzeugen (Pl. Fidis) (luth) chaîne (fidium) suolikieli, - jnne fidicula kithara, lyra, vh. Kielisoitin fidiculae suonikieli kiristys - t. Kidutusvlineen Gr. Sfid, - es Darm, Darmsaite vrt. Fungus lt sfos gt fidibus canere outaa kanteletta docere fidibus outaa kielisoitinta gt fides-cano kitaristi vrt. Foedus rietas, hpillinen gt fœtus siki flum (VL), fils, rihma, lanka (Faden), siima soittimen kieli Lit. Gisla, gisle suoni, suoli em. Gnsla. avr. Gislo (suoni, suoli) bras. Jil Sehne (des Krpers), Schnur Alb. De Sehne, Flechse, Ader Lat. Fnis Seil, Strick, Tau gt alb. Hlum hius, hitu ein geringes - Ymmrtkseen, kuinka hanhi muuttuu kielilangaksi, sur tiedettv, mys, kuinka latinan fistula muuttuu mm. Tekin (pitala ddka, pilule) kautta englannin viheltvksi pistooliksi (gt E. sifflet): fistula Rohrpfeife (anglais: fistula, pistolet lt L. pipe, flûte aik. Fistle isolé blstra mit dem Munde pfeifenflten, zischen (von Schlangen) flre lt Bhl-is - or: ab-zvizdati ech. hvizdati. pol. gwizda pfeifen flojera (flyara) kreikkal-ukr. huilu Roman.-moldoval. fluier id. gt lyyra medLat. Vidula, vitula. Violon, viole), frz viole, vielle Geige vulg. Lat. Vtula instrument à cordes Vtula - déesse romaine de la joie et de la victoire Gr: frmigx lyran, lutan R: gitarr, lyra lt formix soittaa kannelta lat bremo. Kielisoitine, kantele, pour (fr) kantaa, fosse (vaatteita) (R. fra) kytell, ajella gt viol-violon (viulu) Jap. Baiorin. Indon. Biola Japon: fu tuul gt F. puhuapuhaltaa F. Synnyn (fdas) mm. Mordw. Schatschtan (fda, pario) Ter. Tschatschem id. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil lainaa 4.2.2001: Kuolan tatkan - poronsarvikolistin lienee sukua Karjalan (lampaiden kutsu) tai Viron lokkulaud - kalistinsoittimelle. R. klocka kello S. Glocke gt locken houkutella Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan - soitin sur saamelaisilla kuin kottikrryt () Kysymyksess sur nivhien hatand - kapulat ja hakassien chathan (d) - kielisoitin, joista nimi sur lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) so. Kolistelulauta (est lkkulaud), soiva puu. Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995: tsatkan metsss kuolleen ihmisen paha henki mareilla. (S) s (s) stsam synnytt gt jumn-sotsn gt jumen-awa s.206 Komiste: tutsyny vihelt soida (v. Svisttj, gudtj) gt duduk Udmurt: tettsan hyppy, hyppminen tanssiminen . Ttka kiima Hanti: s.99. Dz (t) miehen kalu, pénis lpKuola: a: (reiden) juuri lpKuola: a (o) tts (e) haarat, jalkovli s.964. Atan nauris (Rbe) gt chathan-soitin Hakassit: (Kantele 1, 2011, s.12): chatkhan - kansallissoitin ven. Te Ismeidn (rukouksissa) (lt otts est) lp tsatse () vesi tetnie virta (nous) ttka kiima gt touch-tecken gt Esp. (Ttm) kutoa (koneella) tet lukea Kamass. Tchèque. Tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, tchèque, Tdn domran kaltainen entinen soitin gt kam. Tdyan liegende Harfe bar. Jadyan eine liegende Harfe makaava harppu tél. Koib. K. Tadaan (dadaan). affaissement. ou. Adyan makaava harppu, soj. Adan, adyan. Cag. Jatuan, ataan liegende Harfe, tél. Jadaan. bar. Jadyan Lt mo: moL jataan, jatuan id. Kalm. Jatan ein 8-saitiges Instrument, eine liegende Harfe yat-kha mongolial, nppiltv sitra (yataga) à. Jat liegen wohnen, leben, osm. Jat-ak Bett, Lager (platz) Perse: zadan à frapper, battre pour jouer (un instrument) Hans-Joachim Paproth: Studien ber das Brenzeremoniell. Uppsala 1976, s.307: Sahalin-giljakit: tjatjan har (zand schlagen und har Baum) gt giljakit: acant gt vrt. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil. Laina Kamtschatkan nivhien (ampkorjakit) hatan
No comments:
Post a Comment